Saadessani sähköpostitse kirjoituspyynnön Kuokkasen joulunumeroon, kiinnittyi huomioni välittömästi vapaaehtoistyön rooliin lehden teossa. Kaupungin omistaman urheilukentän parantaminen omalla asuinalueella vapaaehtoisvoimin kerätyillä varoilla on osoitus juuri sellaisesta upeasta yhteishengestä, josta vapaaehtoistoiminnassa on kyse.
Vapaaehtoistyöllä on Euroopassa pitkät perinteet ja Suomessa kansalaisjärjestökenttä on ollut jo ennen itsenäisyyden aikaa erityisen aktiivinen. Vapaaehtoistyössä on kyse myös kansalaisvaikuttamisesta ja demokratiasta. Jokainen meistä on poliittinen toimija ja meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuus osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Muotoja on monia, yksi toimii vapaaehtoisena järjestössä, toinen ottaa kantaa yleisönosastolla ja kolmas on kenties jonkun lautakunnan jäsen.
Vapaaehtoistyö tarvitsee raamit joissa se voi toimia ja kukoistaa. On tärkeää, että EU-tason markkinasäännöksillä ei tehdä mahdottomaksi kansalaisjärjestöjen osallistumista vaikkapa terveys- tai sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Markkinat ovat ihmistä varten, ei toisinpäin. Nuoriso- urheilu- ja kulttuurityö tarvitsee myös rahoitusta ja tästä syystä olen pitänyt tärkeänä, että jäsenmailla on mahdollisuus taata yksinoikeus rahanpelien järjestämiseen tietyille tahoille, jotka toimivat vastuullisesti ja tilittävät voitot yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kumpaakin näistä kysymyksistä käsitellään Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa jossa olen jäsenenä.
Maailma on muuttunut suuntaan, jossa yksilöllisyys korostuu ryhmähengen kustannuksella. On tietysti hyvä, että meillä on mahdollisuus olla yksilöitä ja toteuttaa itseämme. Samalla ei pidä kuitenkaan unohtaa, että juuri yhdessä toimimalla saadaan aikaan suurimmat saavutukset. Vapaaehtoistyötä ei tästä syystä tule aliarvioida, yhdessä tekeminen on järkevää ja tuottaa mielihyvää jokaiselle siihen osallistuvalle.
Olen seurannut tätä tärkeää asiaa kiinnostuksella Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa ja olenkin iloinen kun vapaaehtoistyön teemavuodeksi määritetty vuosi 2011 sai lisää resursseja marraskuun viimeisessä parlamentin täysistunnossa. Vapaaehtoistyön teemapäivää vietetään joulukuun alussa juuri ennen itsenäisyyspäivää. Tuohon ajankohtaan se sopiikin, sillä juuri yhteistoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä pärjää niin Suomi kuin koko Eurooppa.
Joulujuhlan aatoksissa meidän on laajemminkin muistettava, että ketään ihmistä ei ole olemassa yksin, meihin kaikkiin on kätketty vanhempiemme myötä kaksi, ja sukuperintömme kautta enemmänkin. Siksi me voimmekin saada yhdessä myös aikaan enemmän kuin yksin osaamme edes kuvitella.
Tämä sanoma on myös tänä päivänä globaalin politiikan totuus. Yksikään valtio - suurinkaan - ei enää voi rakentaa tulevaisuuttaan ja menestystään vain omiin resursseihinsa ja intresseihinsä nojaten. Me olemme kaikki kohtalon yhteydessä toisiimme ja sen oikea tajuaminen on myös todellista yhteisvastuuta, joka parhaimmillaan toteutuu aitona myötätuntona ja myötäelämisen halua toinen toistamme kohtaan.
Kirjoitus on julkaistu Kuokkanen-lehdessä joulukuussa 2009
