Vaatteet ovat vaihtuneet, mutta aivan sama suomalainen mies, joka on jo vuosia kiertänyt Suomea puhumassa työssä jaksamisesta ja toisista välittämisen merkityksestä kuluttaa nyt Euroopan Parlamentin käytäviä. Olen nyt vain hieman erilaisissa työhaalareissa. Mutta mikä tärkeintä: työnteko jatkuu, teen työtä työn päälle ja työtä yhtäkaikki.
Päätös lähteä SDP:n sitoutumattomana ehdokkaana kesäkuun EU- vaaleihin oli vakaan harkinnan tulos. Meidän on kaikkien oltava valmiit kantamaan vastuumme yhteisten asioiden hoidosta. Viime kädessä jokainen eurooppalainen ja jokainen suomalainen on poliittinen toimija ja poliittinen vaikuttaja. Me kannamme yhdessä vastuuta tästä isänmaastamme. Kukaan muu ei voi tehdä sitä meidän puolestamme.
Me kannamme yhdessä vastuuta myös suomalaisen työn mahdollisuuksista ja sen tulevaisuudesta.
Alkukevään eläkekeskustelu oli oivallinen esimerkki siitä, kuinka poliittisia päätöksiä ei voi tehdä yksipuolisesti ja kuuntelematta aidosti kaikkia osapuolia. Pelkästään taloudelliset perustelut eivät koskaan saa riittää silloin, kun on kyse ratkaisuista, jotka koskevat jokaisen työtätekevän kansalaisen perusoikeuksia ja arkielämää. Suotuisa lopputulos eläkekiistassa oli vastuullisen politiikan ja demokratian voitto.
Kaikkien osapuolien on varauksitta tunnustettava, että työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen työssä on se ainut todellinen pääoma, jonka varaan yksin valtion talouden tervettä kasvua voidaan rakentaa.
Olen itse jo parinkymmenen vuoden ajan saanut kiertää ympäri Suomea ja vierailla sadoilla eri työpaikoilla. Olen tavannut tuhansia ja tuhansia suomalaisia työntekijöitä, palkansaajia, yrittäjiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.
Puhuessani työssä jaksamisesta liiallisen työmäärän uuvuttamille suomalaisille työnsankareille ja valaessani uskoa pitkäaikaistyöttömille, joitten tunteet liikkuvat usein jo häpeän ja masennuksen rajamailla, olen itsekin aivan uudella tavalla ymmärtänyt työn tärkeyden demokratian kivijalkana.
Meidän olisi tärkeää itse kunkin aina uudestaan ja uudestaan pohtia työn käsitettä ja sitä, mitä sillä tarkoitamme. Samalla kun meidän on varottava liikaa työkeskeisyyttä, meidän on taattava kaikille kansalaisille mahdollisuus tehdä mielekästä työtä.
Se on mielekäs työntekijä, joka yksin antaa myös työlle mielen, sielun ja hengenkin.
Siksi meidän on yhdessä myös kannettava huolta toinen toisistamme.
Menneestä on otettava aina oppia ja raskaatkin kokemukset olisi muutettava ymmärrykseksi ja valmiudeksi kohdata uusia vastoinkäymisiä. Niin viime laman kuin nykyisenkin talouskriisin seuraukset koskevat raskaasti kaikkia kansalaisia yhtäläisesti, niin naisia kuin miehiä. Mielessäni kannan kuitenkin tänä vuonna huolta erityisesti suomalaisten miesten syrjäytymisestä.
Me miehet näytämme olevan paljon haavoittuvampia kuin naiset.
Viime vuosien järkyttävien tragedioitten myötä psykiatrit ja psykologit toivat esiin julkisessa keskustelussa juuri nuorten miesten pahoinvoinnin. Eräät lapsipsykiatrit taas painottivat sitä tosiasiaa, että suomalaisen miehen kohtalo sinetöidään jo lapsuudessa.
Meidän pitäisi onnistua kasvattamaan pienet poikamme paljon sosiaalisimmiksi ja avoimemmiksi. Elämän tärkeät taidot tulee oppia jo varhaislapsuudessa.
Suomalainen mies tarvitsisi paljon enemmän rohkeutta osoittaa tunteitaan. Me kaikki tarvitsemme herkempää mieltä ja tuntevaa sydäntä.
Koska viime laman suurimpia menetyksiä oli miesten työttömyyden nopea lisääntyminen, olen heistä nytkin tämän uuden talouskriisin keskellä erityisen huolissani. Viime laman syövereissä työttömät miehet syrjäytyivät sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Pitkittyessään ongelmat veivät monelta suomalaismieheltä työkyvyn, jopa hengenkin. Meillä on siis monta syytä huoleen.
Työministeriön tuoreen tilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti vuodentakaiseen verrattuna. Kuulemme jatkuvasti huolestuttavia irtisanomisuutisia suomalaisten peruselinkeinojen kuten puunjalostusteollisuuden alalta. Ja erityisesti miesten työttömyys on kasvanut kymmenillä tuhansilla. Tosiasioiden tunnustaminen on ehdottoman tärkeää.
Meidän on myös ymmärrettävä taloudellisen kriisin mukanaan tuomat sosiaaliset seuraukset ja viisasta politiikkaa on se, että huomio kiinnitetään jo hyvissä ajoin riskiryhmiin Meidän tulee varautua aina kaikkein pahimpaan.
Meidän ei tule olla vain tunnossa, vaan meidän tulee olla valmiit.
Palkansaajien ohella viime lama koetteli erityisen raskaasti myös yrittäjiä. Moni menetti firmansa, perheensä ja kaikkensa. On täysin ymmärrettävää, että monen pienyrittäjän käteen jäi pesämunaksi vain epätoivo ja katkeruus. Nyt kun he ovat juuri päässeet jälleen jaloilleen, koettelee talouttamme uusi kriisi. Meidän on ehdottomasti tehtävä kaikkemme, ettei viimekertainen enää toistuisi. Vetoan Teihin, että olisimme kaikki yhdessä valmiit kantamaan yhdessä vastuuta yhteisistä asioista.
Jokainen suomalainen on poliittinen toimija ja asioiden seuraaminen, kriittinen uteliaisuus vaalien välillä on yhtä tärkeää äänestysoikeuden käyttäminen.
Tärkeämpää kuin oma menestymiseni vaaleissa oli minulle se, että olisimme saaneet nostettua äänestysprosenttia. Vain kansalaisten osallistumisen kautta voimme vähentää EU-hallintorakenteen demokratiavajetta. Omalta osaltani pyrin tekemään unionin toimintaa ja Euroopan Parlamentissa tehtävää politiikkaa tutuksi kaikin mahdollisin tavoin.
Eurooppa meidän yhteinen asiamme. Ja yhdessä me voimme, mitä vain.
Me rakennamme sosiaalisemman, inhimillisemmän ja ihmiskasvoisemman Euroopan.
Tälläkin kaudella tarvitaan ihmisen ääntä - Ja suomalaista työtä ja sisua! Lupaan tehdä parhaani - ollaan yhteydessä myös vaalien välillä!
Mitro Repo
